Tiivistelmä: Suomenkielisen alkuperäissisällön määrä kansainvälisillä suoratoistoalustoilla on rajallinen verrattuna suuriin kielialueisiin, mutta EU:n audiovisuaalisen sisällön direktiivi edellyttää tietyn osuuden eurooppalaista sisältöä palveluiden valikoimasta.

Miksi pienten kielialueiden sisältöä on vähemmän

Sisällöntuotanto on kallista, ja kansainväliset palveluntarjoajat priorisoivat usein tuotantoja, jotka voivat tavoittaa mahdollisimman suuren yleisön useilla kielialueilla samanaikaisesti. Suomen kaltaisen pienen kielialueen alkuperäissisältö tavoittaa lähtökohtaisesti pienemmän suoran yleisön kuin esimerkiksi englannin- tai espanjankielinen tuotanto.

EU:n eurooppalaisen sisällön vaatimus

EU:n audiovisuaalisten mediapalveluiden direktiivi (AVMS) edellyttää, että suoratoistopalveluiden valikoimasta tietty osuus on eurooppalaista alkuperää olevaa sisältöä. Tämä ei takaa nimenomaan suomalaista sisältöä, mutta se luo kannustimen investoida myös pienempien EU-maiden tuotantoihin osana laajempaa eurooppalaista sisältöosuutta.

Kotimaisten tuottajien rooli

Suomalaiset tuotantoyhtiöt tekevät yhä useammin yhteistuotantoja kansainvälisten palveluntarjoajien kanssa, mikä on lisännyt suomalaisen sisällön näkyvyyttä myös kansainvälisillä alustoilla verrattuna tilanteeseen, jossa sisältö olisi saatavilla vain kotimaisilla palveluilla.

Kehityssuunta

Kiinnostus paikallisiin, autenttisiin tarinoihin on kasvanut kansainvälisesti, mikä on osaltaan lisännyt investointeja myös pienempien kielialueiden, kuten Suomen, alkuperäistuotantoihin viime vuosina.

Usein kysytyt kysymykset

Investoivatko kansainväliset palvelut suomalaiseen sisältöön?

Kyllä, osittain, erityisesti yhteistuotantojen kautta, vaikka investointien määrä on pienempi kuin suurten kielialueiden tuotannoissa.

Miksi kotimaista sisältöä on vähän isoilla alustoilla?

Koska pienempien kielialueiden tuotannot tavoittavat lähtökohtaisesti pienemmän suoran yleisön, mikä vaikuttaa investointipäätöksiin.

Onko tilanne muuttumassa?

Kiinnostus paikallisiin tarinoihin on kasvanut kansainvälisesti, mikä on lisännyt investointeja myös pienempien maiden tuotantoihin.

Yhteenveto

Kotimaisen sisällön rajallinen määrä kansainvälisillä alustoilla selittyy ensisijaisesti tuotantokustannusten ja yleisön koon suhteella, mutta EU-sääntely ja kasvava kiinnostus paikallisiin tarinoihin ovat lisänneet investointeja myös pienempiin kielialueisiin.